Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2012.

Perustulo ja progressiivisuus

Perustuloon pohjautuviin sosiaaliturvan uudistusehdotuksiin liittyy usein myös verotuksen uudistaminen. Vihreiden ehdottamassa perustulomallissa perustulo on kaikille maksettava verovapaa etuus. Tuloverotus muuttuisi mallissa kaksiportaiseksi siten, että kuukaudessa alle 5.000 euron ansiotuloista menisi 39 prosentin vero ja tuon rajan ylittävistä tuloista 49 prosenttia. Verotus säilyisi kuitenkin useimmilla ennallaan juuri tuon verovapaan perustulon ansiosta.
Perustulon osuus kokonaisansiosta pienenee tulojen kasvaessa, joten verotus säilyisi progressiivisena edelleen. Laskennallisesti veroprosentti voidaan määrittää laskemalla, paljonko tietynsuuruisilla ansiotuloilla palkansaajalle jää käteen. Alla oleva kuvio havainnollistaa, mitä tarkoitan. Kuviossa esitetään veroprosentit eri suuruisille kuukausituloille, kun perustulon suuruudeksi on oletettu 500 euroa ja veroprosenteiksi 39 ja 49 ensimmäisessä kappaleessa kuvatulla tavalla.


Mainitsemillani oletuksilla esimerkiksi 1.000 euron k…

Verotuet syyniin

Suomen valtiontalous ei ole kestävällä pohjalla. Tänä vuonna valtion menojen arvioidaan ylittävän tulot noin seitsemällä miljardilla eurolla. Yhteensä menot ovat noin 52 miljardia euroa, joten tuo vaje on suuri. Suomi velkaantuu nopeasti – talouden tasapainottaminen on aloitettava nyt!

Keinoja valtiontalouden tasapainottamiseen on tasan kaksi: menojen vähentäminen tai tulojen lisääminen. Selvästi molemmat ovat välttämättömiä. Leikkauksiin on suhtauduttava huolella, jotta ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti järkevästi. Sama pätee tulojen vahvistamiseen. Menopuolesta ja leikkauksista puhutaan paljon, joten kiinnitetään nyt huomio valtion tuloihin.

Veronkorotuspuheiden varjoon jää usein se tosiasia, että verotuloihin vaikuttavat myös verotuet. Verotuilla tehdään poikkeuksia verotuskäytäntöön. Nämä poikkeukset pitää ottaa nyt syyniin. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan verotuet vähentävät verotuloja noin 23 miljardilla vuonna 2012. Osa tuista on hyvinkin perusteltuj…

Kansalaisaloite perustulosta

Maaliskuun alussa avautui mahdollisuus tehdä eduskunnalle kansalaisaloite. Kansalaisaloitteella voidaan saattaa eduskunnan käsittelyyn mikä tahansa asia, kunhan sillä on vähintään 50 000 äänioikeutetun kannatus. Kampanja nimien keräämiseksi perustuloaloitteen tekemiseksi alkaa ensi keskiviikkona 28.3.2012.
Ai mikä perustulo? Ytimekäs määrittely löytyy perustulo.org-sivustolta: Perustulolla tarkoitetaan järjestelmää, jossa kaikille maksetaan toimeentuloa varten säännöllisesti tietty tasasuuruinen rahasumma. Perustulo maksetaan henkilön muista tuloista riippumatta eikä sen saamiseen liity mitään ehtoja tai velvoitteita. Maksajana toimii valtio tai muu julkinen taho. Perustulolla korvattaisiin suurin osa nykyisistä sosiaaliturvan vähimmäisetuuksista kuten työttömien perusetuudet, opintotuki ja minimivanhempainpäivärahat. Näin päästään eroon paljosta turhasta paperinpyörittelystä ja byrokratiasta. Samalla ihmisten juoksuttaminen luukulta luukulle vähenee ja julkisessa hallinnossa saav…

Naisten osuus

Muodollisesti tasa-arvoasiat ovat Suomessa keskimäärin paremmin kuin monessa muussa maailmankolkassa. Kuitenkin paljon parannettavan varaa käytännössä löytyy. Sen kertoo jo moni tilasto.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, TANEn, nettisivuilta löytyi esimerkiksi taulukko kunnanjohtajista. Taulukon mukaan vuonna 2010 kaupunginjohtajista 90 prosenttia oli miehiä, kunnanjohtajista 81 prosenttia ja kaikista yhteensä 84 prosenttia. Naiset ovat räikeästi aliedustettuina kuntien johdossa.


Toinen mielenkiintoinen kuvio oli miesten ja naisten osuutta eduskuntavaaliehdokkaista havainnollistava graafi. Naisten ehdokkuus on trendinomaisesti lisääntynyt, mutta osuus on polkenut pitkään paikallaan. Sukupuolen mukaan edustavinta ehdokasasettelu on ollut vuoden 1991 vaaleissa – siitä on jo pitkä aika.

Tilastollisesti naisen on todennäköisempää tulla valituksi eduskuntaan. Vuoden 2007 vaaleissa ehdokkaista miehiä oli 60 prosenttia, mutta valituista kansanedustajista miehiä oli 58 prosenttia. Ehdokasase…

Miksi Vihreät?

Yhteiskunnassa voi olla mukana itsenäisenä ajattelijana, jonkin ryhmän jäsenenä tai molempina. Asiat tuppaavat kuitenkin edistymään paremmin, kun niillä on useampia kannattajia. Tästä syystä moni lähtee mukaan sopivaksi kokemaansa järjestöön. Minun valintani on Vihreä liitto. Tässä kirjoituksessa kerron, millä perusteilla olen valintani tehnyt.

Poliittisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa voi olla mukana eri tavoin: kerhoista ja kyläyhdistyksistä aina kansallisiin ja ylikansallisiin järjestöihin asti. Monet kansalaisjärjestöt ovat niin sanottuja yhden asian liikkeitä kuten ihmisoikeus- tai ympäristöjärjestöjä. Poliittisilla puolueilla on kuitenkin useimmiten kokonaisvaltaisempia arvoihin ja aatteisiin perustuvia tavoitteita. Koska kiinnostukseni yhteiskunnasta on kokonaisvaltaista, koen poliittisen toiminnan luonnolliseksi valinnaksi.

Pohdittuani asiaa tarkkaan ja huolellisesti päädyin siihen, että Suomen puolueista Vihreät edustaa parhaiten omia arvojani ja maailmankuvaani. Keske…