Paljon puhuttua kestävyysvajetta täytetään hallituksen eilen sopimilla toimilla. Ihanteellisessa maailmassa kaikkia leikkauksia ei tehtäisi. Emme kuitenkaan elä ihanteessa ja muutoksen – ennen kaikkea säästöjen – tarve on todellinen.
Vajeen paikkaustoimissa on sellaisiakin muutoksia, jotka eivät ole leikkauksia. Rakenteellisia uudistuksia kaivataan ja ilmeisesti nyt myös saadaan. Hyviä uudistuksia ovat ainakin pätevyysvaatimuksien väljentäminen, vuorotteluvapaan ehtojen tarkistaminen, hallintotoimintojen yhdistely ja valtion tietovarantojen avaaminen.
Kelpoisuusvaatimuksien väljentäminen on oikea askel työurien pidentämisen, lyhyempien koulutusaikojen ja joustavampien työmarkkinoiden suuntaan. Jatkossa alempi korkeakoulututkinto riittää pätevyydeksi useampaan tehtävään. Suomessa erityisesti yliopisto-opinnoissa suoritetaan pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto. Sen antama lisäarvo työelämässä suhteessa alempaan korkeakoulututkintoon on joillakin aloilla vähäinen tutkimuksellisen painopisteen vuoksi.
Vuorotteluvapaan sääntöjen muutoksella parannetaan pitempään työttömänä olleen mahdollisuuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Pidentynyt työttömyysjakso vaikeuttaa työnsaantia. Toisaalta on kyseenalaista, toimiiko vuorotteluvapaa ylipäänsä tarkoitetulla tavalla.
Hallinnon ja tukipalveluiden yhdistämisellä pitäisi tulla selvää säästöä. Hukkakäynti vähenee, kun kaikki eivät järjestä itse omia tukipalveluitaan vaan resursseja yhdistetään. Byrokratia vähenee.
Valtion tietoaineistojen avaaminen julkisiksi on hieno ratkaisu useasta näkökulmasta. Julkisin varoin tuotetun tiedon pitäisi jo lähtökohtaisesti olla aina julkista ja avoimessa käytössä, jos se ei esimerkiksi loukkaa kenenkään yksityisyyden suojaa. Toisaalta avoin data mahdollistaa uuden kaupallisen toiminnan. Myös kuntien tulisi avata tietonsa ja ainakin Oulun kaupunki on jo liikkeellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti