Siirry pääsisältöön

Ehdolle kuntavaaleihin 2017

Seuraavat kuntavaalit järjestetään reilun neljän kuukauden kuluttua sunnuntaina 9.4.2017. Oulun vihreät ovat olleet liikkeellä jo aikaisin ja kunnallisjärjestö nimesi ensimmäiset ehdokkaat jo ennen kesää. Allekirjoittaneella oli ilo ja kunnia kuulua ensimmäisten nimettyjen ehdokkaiden joukkoon.

Paljon puhuttujen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutosten vuoksi kunnallinen päätöksenteko muuttuu merkittävästi tulevalla kaudella. Osa nykyisistä asioista näyttäisi siirtyvän maakunnan tasolla käsiteltäviksi ja päätettäviksi. Muutoksista huolimatta kunnissa säilyy paljon päätettävää.

Ensimmäisen kerran olin ehdolla edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012. Nyt päätin jälleen asettua ehdolle ja tarjota oman panokseni yhteisten asioiden hoitamiseen. Keskeisiä teemojani ovat ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja avoimuus päätöksenteossa. Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste, joka on huomioitava kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kehityksen tulee olla kestävää niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta. Kehityksen myllerryksessä on pidettävä huoli siitä, että kaikki pysyvät mukana. Julkinen valta palvelee meitä kansalaisia, joten julkisen päätöksenteon on oltava lähtökohtaisesti avointa ja julkista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pitkä tie

Ala-asteen lounastunnin ei ehkä kuvittelisi olevan yksi kirkkaimpia muistoja peruskoulusta. Muistan kuitenkin erään lounastunnin oikein hyvin – tai oikeastaan erään siihen sisältyneen hetken. Lounastunti itsessään oli varmaankin melko tavanomainen kuten koulupäiväkin, mutta eräs keskustelu on jäänyt mieleeni.
Aivan täydellisyyteen muistini ei yllä, mutta keskustelun käänteiden perusteella lounaaseen liittyi tavalla tai toisella meetvursti. Olinko vasta lukenut sanakirjasta vai muutoin kuullut meetvurstin sisältävän hevosenlihaa, sitä en muista. Muistan kuitenkin puhuneeni parin kolmen pojan kanssa tästä tosiasiasta: meetvurstissa on hevosenlihaa. No, jotenkin keskusteluun liittyi myös ryhmä lähellä ruokailleita tyttöjä. Seurauksena oli kinaa siitä, sisältääkö meetvursti todella hevosenlihaa – tämä paljastus ei ollut lainkaan mieluinen hevosista kovasti pitäville tytöille.

Ihmisenkaltaistamista vai ihmiskeskeisyyttä?

Lihantuotannossa ja muussa eläinten hyväksikäyttöön perustuvassa toiminnassa liikkuu nykyisellään valtavat summat rahaa. Varmasti osin tästä syystä eläinten oikeuksien puolustajat pyritään usein julkisessa keskustelussa esittämään unelmahöttöön hurahtaneina hihhuleina, vaikka eläinoikeusajattelun taustalla voi olla vankkaa ja hyvin perusteltua ajattelua. Oman kokemukseni perusteella eläinten oikeuksia kannattavat ovat pohtineet asiaa huomattavasti keskimääräistä enemmän. Arjessa on kuitenkin aina helpompaa seilata kiinnittämättä liikaa huomiota ruoan tai muiden tuotteiden alkuperään – tai niiden eettisyyteen.

Eräs asiallisissakin keskusteluissa eläinoikeusajattelua vastaan esitetty arvostelu liittyy ihmisenkaltaistamiseen eli antropomorfismiin. Tähän perustuvassa kritiikissä ajatellaan, että eläinten oikeuksien puolustajat liittävät eläimiin virheellisesti inhimillisiä piirteitä, joilla oikeuksia sitten perustellaan. Kiistämättä ihmisen ja muiden eläinlajien välillä on merkittäviä er…

Uusi eläinsuojelulaki

Maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) on parhaillaan käynnissä työ eläinsuojelulain uudistamiseksi. Eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Nykyinen laki on 20 vuotta vanha. Animalian ja SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan laki pitää saattaa ajan tasalle vastaamaan parempaa ymmärrystämme eläinten hyvinvoinnista. Järjestöt ylläpitävät yhteisesti Eläinpolitiikka.fi-sivustoa, jolla lain nykytilaa ja uudistustarpeita esitellään.
SEY:n ja Animalian tavoittelemat uudistukset lakiin ovat perusteltuja ja kannatettavia. Suomi ansaitsee sata vuotta täyttäessään maailman parhaan ja edistyksellisimmän eläinsuojelulain. Yksi keskeinen hyvän yhteiskunnan mittari on se, miten eläimiä kohdellaan.
Vanhentuneen lainsäädännön lisäksi eläinsuojelun resurssit vaikuttavat liian pieniltä. Viime viikonloppuna Yle uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan eläinsuojeluviranomaiset toimivat passiivisesti. Sä…